Kaikenlaista on tullut touhuiltua viimeisten puolentoista viikon aikana. Ensiksikin mies oli viikon kertaamassa tykillä ammuntaa ja se oli samalla meidän ensimmäinen "isi on poissa monta päivää"-ajanjakso. Joka kokonaisuudessaan meni ihan hyvin. Ipulla oli ikävä kiihtyvään tahtiin loppua kohden ja kyllä se Eppukin tajusi että isi on poissa eikä ovi käy. Itse hajoilin alku päivien illat tyystin, mut tsemppasin sit aina seuraavaan päivään. Sitten kun isi tuli kotiin, niin Ippu ensiksi hämmästyi ja sitten ikävä purkautui kyynelin ja tiukalla halauksella pois. Oli äidilläkin kyyneleet silmillä, kun katsoi sitä spontaania itkua, minkä lapsukainen ilmoille päästi, kun isin näki :) Eppu taas reagoi niin, että syliin ja tiukka halaus-ote ja tästä en lähde-asenteella höystettynä :) Tuli koettua sekin minkälaista ehkä yksinhuoltajilla on elämä, kun ei miestä ole lähettyvillä. Ei sopisi minulle eli ei minusta sellaiseen ole,ei. Hatun noston ansaitsevat he kyllä täysin, kun jaksavat taloutta yksin syystä tai toisesta pyörittää :)
Seuraava koitos on sitten ne tyttöjen synttärit ensi viikonloppuna. Josko menevät hyvin, tuskin mitään isompaa ilmaantuu, i hope so! Niistä sitten enemmän ensi viikolla :)
Joulukortti kuvat räpsittiin tuossa aiemmin päivällä ja tultiin miehen kanssa siihen tulokseen että kun nuo lapsukaiset ovat liikkuvaista sakkia, niin lähetämme persoonallisen kortin kaikille :) Oli se kyllä tuskalliset 10 minuuttia, kun toisen sai olemaan niin toinen liikkui tai käänsi päätä :D Mutta kuvat saatiin kuitenkin otettua, siitä olen onnellinen ja tyytyväinen :)
Huomisesta vielä sen verran että Ippu oli kerhossa tehnyt isille kortin tai jotain ja huomenna isi sen sitten saa :)
Hyvää Isänpäivää kaikille isille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti