Tämmöistä olen tässä viime päivien aikana mietiskellyt.....että hakisiko sitä amk:hon opiskelemaan sairaanhoitajaksi, kunhan Eppu olisi tarpeeksi iso ----> kävelisi jo omin jaloin ja söisi tavallista ruokaa (mitä erikoisruokaa hän muka nyt syö? :P ), lähinnä tuo maito olisi sitä mitä myö isommat juodaan :)
Jo kun lähihoitajaksi valmistuin halusin amk:hon opiskelemaan, tosin ajattelin silloin sosionomin opintoja :) Näin se mieli muuttuu, kun aikaa kuluu. Tosin aikoinaan yläasteella en halunnut lähteä opiskelemaan hoitajaksikaan :D Ja nyt vuosien jälkeen tiedän tämän alan olevan minun alani/kutsumukseni :)
Pitkään siis olen täällä kotona miettinyt, että jotenkin olisi vielä itseään kehitettävä ja eteenpäin urallakin päästävä, mutta mitä, minne, miten ja milloin? ovat olleet ne kysymykset joihin olen kokeillut niin vallan kaikkea muuta kuin alani juttuja, eikä mikään ole tuntunut hyvältä. Sitten tuossa viime lauantaina tokaisin ykskantaan siskolleni että voisinhan lähteä vaikka sairaanhoitajaksi opiskelemaan, sehän ei veisi kuin 3,5 vuotta ja olisi omaa alaani :) Kai tuo tokaisu juontaa juurensa näistä telkkarin sairaalasarjoista, joita tujotan alituiseen kun kerkiän. Mutta kysymyksiin sain vastaukset siis mitä? sairaanhoitajaksi, minne? tuohon lähi amk:hon, tuossa 2 km päässä, miten? ihan nuorten sekaan meinasin, ei aikuisopiskelua ja omat tytöt hoitoon siksi aikaa ja milloin? sitten kun nuorimmainen osaa sitä sun tätä eli noin vuoden puolentoista päästä.
Jotenkin viime päivinä olen tuntenut itseni rauhalliseksi ja rentoutuneemmaksi kuin piitkään aikaan. Tuntuu kuin olisin poukkoillut ympäriinsä kuin flipperi ikään tietämättä päämäärääni, tulevaisuuttani työrintamalla ja jumittanut vain tässä hetkessä osaamatta tehdä mitään tulevaisuuden varalle. Näin olen siis tuntenut jo lähihoitajaksi valmistumisesta lähtien samalla tosin nauttien jokaikisestä hetkestä rakkaitten prinsessojeni kanssa.
Nyt minulla siis on myös ammatillinen tulevaisuuteni mietittynä :) katsotaan kun se tulee aiheelliseksi että monennellako yrittämässä sisälle pääsin :P ja miten luonnistuu kahden lapsen äidin opiskelut ja kotihommien yhdistäminen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti