Taannoin kirjoitin kirjeen ystävälle, jonka kanssa välit katkesivat mieheni tultua kuvioihin. Olin ajatellut häntä useaan otteeseen viime kesästä lähtien ja mietin pitkään sitäkin ottaisinko häneen yhteyttä ja elvyttäisin ystävyytemme. Minua pelotti ja jännitti kovasti, mutta kun olin saanut kirjeen valmiiksi ja postiin oloni oli rauhallinen. Sovimme että kirjoittelemme toisillemme, kun kerkiämme, ei mitään velvoitteita(=kahden kuukauden sisällä yms.) Nyt odottelen pienen jännityksen velloessa sisälläni, että milloin postiluukusta kolahtaa tutulle käsialalla varustettu kirje :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti