Palaan hieman edelliseen postaukseen. Viikonlopun aikana sain helpotuksen murheilleni ja sen toi rakas siskoni kuuntelijan ja järjellisen ajattelun kautta :) Kiitos siitä!
Jotenkin meillä viime loppu viikon ja tän viikon alun aikaan on tullut helpotusta tähän niin vaikeaan arkeen, jota päivä kerrallaan ollaan menty. Ippu on oppinut kaikenlaista noin viikon sisällä, kuten riisumaan, syömään ja käymään isojen ihmisten "potalla" :D Eihän siinä mitään ihmeellistä olisi, mut tyttö on HALUNNUT tehdä niitä itse! :) Ei ole tarvinnut houkutella opettelemaan tai tekemään mitään, vaan on ihan kuulunut että "Minä haluan, minä syön" tai niinkuin tänään että ulkovaatteet löytyi eteisen lattialta, kun olin menossa niitä häneltä riisumaan kenkineen kaikkineen :) Hyvä, hyvä!! :)
Eppu taasen on NIIN halukas kävelemään koko ajan että tänään mentiin jo ilman äidin käden turvaa piiiitkiä matkoja ja monta monituista askelta kerrallaan :) Käännökset on vielä hankalia ja vauhti tahtoo lisääntyä huimasti, kun Ippu juoksentelee vieressä :) Mut vähän äiti yllättyi tänään tästä rohkeudesta päästää irti antaa mennä vaan eli vois sanoo et ei ehkä ihan vielä ilman tukea, mut taapero hän on ollut jo pitkään kyllä :) Päättäväinen tyttönen siis tämä meidän Eppusein :) On ihan menemisen meninkiä kyllä :)
Ainiin ja YHDET päiväunet vetelee Eppu ja vielä melkein kahden tunnin pituiset!! Ei enää nuku vain 40 minuuttia ja monesti päivään. Kasvaa, kasvaa kovaa vauhtia pieninkin, juu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti